Leania joulua, sanoi digitaalinen laiskiainen

Joulun toivelista on aikuiselle kirjoittajalle hieno mahdollisuus. Siinä voi valittaa asioista, joiden pitäisi olla toisin, jos kirjoittaja saisi niistä päättää. Käytän mahdollisuuden.

Aloitetaan haastavasta. Olen varma, että sana on ärsyttänyt suurinta osaa meistä jo pitkään. Miksi asiat eivät voi enää olla vaikeita? Ovatko ongelmat kadonneet?

Etenkin puhekieleen pesiytynyt haastava luonee käyttäjänsä oletuksen mukaan tunnelman tilanteesta, joka on vaikea, mutta (puhujan suorittamana) mahdollinen ratkaista onnistuneesti.

Kalastus on haastava laji.

Todellisuudessa haastava luo yhtä uskottavan  mielikuvan kuin sote-asiantuntijaksi ilmoittautuva poliitikko. Innostavuudeltaan sana on samaa luokkaa kuin räntäinen hiihtoloma. Sanan myönteinen merkitys on kadonnut kauan sitten, käytön yleistyessä kohtuuttomasti. Vaikutus on muuttunut yksinomaan ärsyttäväksi.

Ehdotan yhteistä päätöstä. Kadotetaan haastava. Mikäli se on jo juurtunut kieleesi, on sitäkin arvostettavampaa, jos onnistut siitä luopumaan. Kirkastat imagoasi takuuvarmasti.

Ketterä laiskiainen


Minulle haastavan edeltäjä oli laadukas. En mitenkään ymmärtänyt sitä, että joku voi tosissaan kuvata aidosti hyviä tuotteita tai palveluja laadukkaiksi. Mihin katosi korkea laatu? Markkinoiden halvinta, kiinalaista monitoimityökalua voi mainostaa laadukkaaksi, mutta kauppiaskin tietää, että jos sitä hehkuttaa korkealaatuiseksi, mainos muuttuu vitsiksi. Korkealaatuinen on sana oikeasti hyville palveluille ja tavaroille. Piste.

Entäpä ketterä? Koomista, että nimenomaan ohjelmistokehitys oli laji, joka nosti sanan uuteen suosioon. Jokainen alaa seurannut tietää, että ohjelmistokehitys on hidasta kuin mikä, teki sen leanisti tai ei. Tottakai uusi tapa voi olla vanhaan verrattuna nopea ja joustava eli suhteellisesti arvioiden ketterä. Samalla tavalla kuin laiskiainen on ketterä järvisimpukkaan verrattuna.

Liinisti vaan, sanoi laiskiainen.

Ketterän ohjelmistokehityksen puolustukseksi on sanottava, että fraasi on englannista käännetty. Kääntäminen on plussaa. Lisäksi tarkoitus tulee joten kuten ymmärrettyä.

Ymmärretyksi vaan ei hyväksytyksi on tullut myös kotoperäinen halpuutus. Kyllä se yhä ärsyttää, vaikka onkin toisten mielestä hassun hauska ja harmiton uudissana. Mieleen se jää, eikä harmita ko. kaupan boikotointiin saakka. Se siis toimii tarkoituksessaan, halusin tai en. Kuivuneesta ketterästä ei ole enää samaan.

Globaalin megatrendin kauneus

Tiedän, olen syntynyt 60-luvun lopulla. Sanojen merkitys muuttuu. Ja välimerkkien. Eihän pistekään tarkoita enää lauseen päätöstä Z-sukupolven pikaviestinkielessä. Se on kyyninen merkki. On parempi jättää lause ilman pistettä tai osata emoiji-kieli oikeasti. Tai olla oma ikääntynyt itsensä ja kirjoittaa, kuten suomea pitää kirjoittaa.

Väliin iloa. Olen onnellinen tietokoneesta. Hieno sana, jonka keksijä ansaitsee ison kiitoksen, vaikka hän lienee jäänyt tuntemattomaksi. Asiaa tutkinut Jaakko Suominen kertoo sanan mielenkiintoisesta historiasta 40-luvulta alkaen laajemman teoksensa referaatissa. Sen mukaan tietokone herätti runsaasti vastustusta. Mediassa esiintyi vielä 70-luvullakin mm. sana elektroniaivot.

Tietokone. On se hyvä. Myös sähköposti on toimiva esimerkki siitä, että vaikka digitalisaatio jyrää englanniksi, suomen kieli on käyttökelpoinen monessa uudessakin tarpeessa.

Minusta ei kuitenkaan ole fennofiiliksi. Kaikkea ei tarvitse suomentaa. Näkökulmani on puhtaasti käyttötuntumaan ja mielikuvaan pohjautuva. Vaikka heittäisinkin inbound- ja outbound-markkinoinnin jargonina tunkioon, globaali megatrendi on mielestäni  kaunotar.

Siinä on sisäänrakennettua huumoria ja jotain samaa kuin 1980-luvun artisti Divinessa, vaikka globaalin megatrendin korskeus onkin vain varjo Divinesta. Kaava on kuitekin tuttu. On parempi vetää överiksi kunnolla silloin kun vedetään. Jo alkaa toimia.

Vaippa + IoT = hermoromahdus

Sanoista esineiden internetiin. Tamperelaisen Wiisteen betoniin upotettava anturi, jonka avulla voidaan määrittää tarkasti, milloin lattia on kuiva seuraavan vaiheen rakentamista varten, vähentää rakentamisen kosteusongelmia. Se on harvinaisen hyvä IoT-tuote.

”Innovaatiot ovat olemassa olevien asioiden yhdistämistä uudella tavalla”, totesi Wiisteen toimitusjohtaja Toni Luopajärvi Uusiteknologia-verkkolehden taannoisessa haastattelussa.

Hyvin kiteytetty. Täydennän vain, että aivan kaikkea ei tarvitsisi yhdistää. Säälin pienten lasten isänä tulevia vanhempia jo ennakkoon siltä varalta, että IoT iskee tulevaisuudessa kunnolla vaippavalmistukseen.

Silloin on hätä kädessä. Kännykkä piippaa heti kun lirahtaa. Esikoistensa kanssa hätäilevät vanhemmat ovat pulassa. Vaippoja kuluu kohtuuttomasti.

Tottakai älyvaippaa tullaan mainostamaan lapsen olon ja arjen helpottajana, joka hälyttää vasta, kun vaippa on niin märkä, että se on syytä vaihtaa. Eihän tällä myynnin lisäystä haeta. Eikä siinäkään mitään, mutta nyt isketään hermoheikkoon kohderyhmään, joka kokee huonoa omatuntoa varmasti riittämiin ilman uusia syyllistymisen mahdollistavia innovaatioita.

Kaunis hetki talvi-ilojen parissa. Toivoa sopii, ettei kohta piippaa.

Asia ei ole uusi, näitä on jo. Esimerkiksi Daily Mail kertoi tarkoitukseen kehitetystä tuotteesta jo kolme vuotta sitten.

Toive pukille tuleviksi vuosiksi: älä kääri yhtään IoT-vaippasettiä joulupakettiin, ole kiltti. Estä osaltasi digivaippojen maihinnousu. Se on aidosti hyvä jouluteko. Sekä lapselle että vanhemmille.

Vinkki viime tingan lahjanhankintaan

Ajattelin ensin toivottaa vaikeaa joulua ja ongelmallista uutta vuotta pelkästään alleviivatakseni toivetta em. adjektiivien paluusta haastavan paikalle. En toivota. Joku raja sentään jouluna.

Sen sijaan annan vinkin viime hetken lahjan hankkijoille. Jos lahja on ostettava kaupasta, käy ostoksilla vasta jouluaattona aamupäivällä. Se on oma tapani. Ruuhkat ovat tiessään. Marketissa on kerrankin leppoisa tunnelma. Joku unohduksen takia kauppaan saapunut saattaa säntäillä, mutta aidot viime tingan ihmiset osaavat nauttia hetkestä.

Eipä muuta kuin hyvää mieltä ja mahan täydeltä jouluherkkuja. Ne ovat tarpeen, jotta itse kukin meistä voi saavuttaa riittävän vilpittömyyden ja tositarkoituksen uuden vuoden lupaukseensa  kuntokuurin aloittamisesta.

Sami Huhtala
P.S. Asialliset tekstipalvelut löytyvät osoitteesta Tulostie.fi.

Laki ja Nordea muuttavat joukkorahoitusta – Ilkka Remes tietää, millainen tarina myy

Yritykset ovat keränneet jo miljoonarahoituksia maamme kasvavilla joukkosijoitus-markkinoilla. Nyt ala on suurten muutosten keskellä. Silti tarina ratkaisee jatkossakin, saako hanke rahoitusta. Ilkka Remeksen vinkkejä ei kannata sivuuttaa, kun puhutaan tarinoista ja myynnistä.

 

Aluksi ajankohtaisiin asioihin. Nordea hehkutti ilmaantumistaan yritysten joukkorahoituskentälle viimeksi keskiviikkona Twitterissä: ”It's been a year, but we're almost there!“

Nordea Crowfundingin verkkosivut kertovat, että tulevassa palvelussa on kyse osakepohjaisesta joukkorahoituksesta. "Sijoittaja merkitsee annissa listaamattoman osakeyhtiön osakkeita”.

Osuuskuntien joukkorahoitus tulossa

 

Syyskuun alussa voimaan astuneen joukkorahoituslain pitäisi tuoda uusia toimijoita markkinoille, sillä lupaprosessi kevenee. Tietoa vaikutuksesta ei vielä ole, koska valtiovarainministeriön tarkentavaa asetusta odoteltiin yhä tätä tekstiä kirjoitettaessa.

Uusia tekijöitä on kuitenkin jo ilmoittautunut Nordean seuraksi. Työosuuskunta.fi-palvelu kertoo, että ”tähän avataan lähitulevaisuudessa maailman paras osuustoiminnallisten yritysten ja niiden rahoittamisesta kiinnostuneiden osuuskuntaenkeleiden joukkorahoitusalusta.”

Palvelun toteuttaja on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.

Joukkorahaa veroparatiisien tutkimiseen

Joukkorahoituksen hienoon perusajatukseen kuuluu, että kuka vain voi tukea hyvänä pitämäänsä hanketta pienellä summalla. Moni hyvä hanke on toteutunut, kun sadat tai tuhannet ihmiset ovat halunneet osallistua siihen. Yksittäiset eurot ovat kasvaneet suuriksi yhteissummiksi.

Hyviä esimerkkejä perinteisistä  joukkorahoitushankkeista ovat Parolan panssarimuseon tankkikatos -projekti ja Finnwatchin veroparatiisien tutkimushankkeen rahoitus. Parolan katos keräsi viime viikon lopulla päättynessä haussaan  82 300 euroa (791 lahjoittajaa). Finnwatchin kesällä päättyneen haun loppusummaksi kertyi 24 430 euroa (560 lahjoittajaa).

Molemmat kampanjoivat Mesenaatti.me -palvelussa. Mesenaatti kertoo olevansa ”Suomen suurin yhteisörahoituspalvelu.”

Myös urheiluseurat ovat heränneet joukkorahoitukseen. Keväällä TPS:n jalkapallojoukkue onnistui pääsemään jaloilleen joukkorahoitusannin avulla, mutta PS Kemin kesäinen kampanja saavutti vain puolet 15 000 euron minimitavoitteestaan. 

Osakkeiden hintatasoa arvosteltu 

Rahaa haetaan laajassa kirjossa kansainvälisiä joukkorahoituspalveluja useimpiin inhimillisiin tarpeisiin, useimmilla inhimillisillä motiiveilla.

Joukkorahoituksesta on silti kasvanut todellinen mahdollisuus myös yrityksille. Suomessakin yritykset  jo keränneet miljoonaluokan summia joukkosijoittajilta.  

Yritykselle joukkorahoitus voi toimia  pääoman keräämisen lisäksi hankkeen elinkelpoisuuden testausympäristönä. Kynnys rahoitushaun aloitukseen on pieni.  

Sijoittajan riski on korkea. Se korostuu esimerkiksi nuorissa, nopeaan kasvuun tähtäävissä teknologiayrityksissä (start up -yhtiöt) siitä huolimatta, että ainakin tunnetut kotimaiset palvelut karsivat valtaosan tarjotuista hankkeista jo ehdotusvaiheessa.

Joukkosijoituskohteina olleiden yritysten osakkeiden hintoja on myös pidetty korkeina. Kauppalehti käsitteli aihetta jutussaan 31.8. Vastanäkemys on mahdollisuus poikkeuksellisen suureen tuottoon, jos nuori yritys löytää tien menestykseen. Taustojen selvityksen ja hajautuksen tärkeys korostuu tässä sijoittamisen lajissa.

Korottavatko pankit pienyritysten kynnystä?

Danske Bank ilmoittautui yritysten joukkorahoitusmarkkinoille jo toukokuussa aloittamalla yhteistyön Invesdor-palvelun kanssa. Viimeistään Nordean tulo kertoo siitä, että vahvasti kasvanut markkina on muuttunut varteenotettavaksi liiketoimintavälineeksi.

Kilpailu pitänee palvelujen yrityksiltä perimät prosenttiosuudet siedettävällä tasolla. Samalla  pankkien tulo saattaa nostaa pienyritysten kynnystä joukkorahoituksen hakemiseen. Skenaariossa valtaosa sijoittajista siirtyisi pankkien palveluihin, joissa pienyrityksille asetetut kriteerit kiristyisivät ja hallinnollisen valmistelutyön tarve kasvaisi. Kehitys vaikuttaisi voimakkaimmin yrityksiin, jotka toimivat pääosin kotimaassa.

Joukkorahoituksen ehdoton etu on ollut rahoitushaun ja konseptin testaamisen nopea ja helppo aloittaminen. Kansainvälisiltä kentiltä löytyy jatkossakin nopeutta palvelevia vaihtoehtoja. Niissä erottuminen on kuitenkin kotimaisia palveluja huomattavan paljon vaikeampaa. 

Joukkosijoittaja saattaa hyötyä pankkien tulosta osakkeiden hintojen kohtuullistumisena.
 
Miljoonia muillekin kuin teknologiayrityksille 

Invesdor on suomalaislähtöinen eurooppalaisten yritysten joukkorahoituspalvelu.  Vuonna 2012 aloittanut Invesdor keräsi tänä vuonna omassa palvelussaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa pääomaa Eurooppaan laajenemistaan varten.

Invesdorissa on viime aikoina onnistunut teknologiayritysten ohella mm. muotibrandi Marita Huurinainen, joka keräsi niin ikään osakeannilla 116 000 euroa. 

Onnistujiin liittyivät aiemmin "Suomen suurin pienvarastoyritys" Cityvarasto, joka keräsi yli miljoona euroa joukkorahaa, ja logistiikkakonserni Ahola Transport runsaan kahden miljoonan euron loppusummalla. Niiden antien päämäärinä olivat listautumiset pörsseihin.

Tarjolla myös "lainamuotoista joukkorahaa"

Vauraus Suomi Oy välittää yrityksille lainoja joukkorahoituspalvelunsa kautta. Sen Yrityslainat.fi-palvelusta on nostettu yhtiön verkkosivujen mukaan vuodesta 2013 alkaen yhteensä runsaat 57 miljoonaa euroa lainapääomaa yrityksille. 

Myös Fellow Finance Oyj avasi elokuun lopussa pk-yrityksille suunnatun "lainamuotoisen joukkorahoituspalvelun" aiemman vertaislainapalvelunsa rinnalle.

Fellow Finance kertoo olevansa  Pohjoismaiden suurin joukkorahoituspalvelu. Tekstin kirjoitushetkellä se ilmoitti luvuikseen 1​21 ​​539 ​asiakasta, 8​1 M€ rahoitettuja  lainoja ja 7​9​7 ​823 sijoitusta lainoihin. Yhtiö tiedottaa saaneensa sijoittajia palveluun 35 eri maasta.

Millainen tarina myy? Ilkka Remes kertoo

Joukkorahoituksessa tarinan merkitys on suuri, sillä rahaa hakevat usein uudet toimijat ja hankkeet. Jos etsitään konkreettisia näyttöjä myyvistä tarinoista, Ilkka Remestä ei voi Suomessa sivuuttaa. 

Kuva: Pixabay

Nimimerkkikirjailija Remeksen romaanien 
myynti ylittää pian kahden miljoonan kappaleen rajan.  

Remes käsittelee blogissaan tarinan anatomiaa. Näkemysten viitekehys on kirjojen tarinankerronta, mutta kommentit pätevät myös yritystarinoihin. 

Perusviesti on, että vain vahva tarina myy. Remes suosittelee luomaan yhden tai kahden lauseen mittaisen konseptin, joka sisältää oleellisen koko tarinasta.

”Hyvän konseptin keksiminen on äärimmäisen vaikeaa – ja mitä vaikeampaa jokin on, sitä enemmän sillä on onnistuessaan arvoa. Huono kirjoittajakaan ei voi pilata hyvää konseptia, mutta hyväkään kirjoittaja ei saa kunnollista lopputulosta huonosta konseptista.” 

Esimerkkejä onnistujien konsepteista

Yrityksissä konseptin sukulainen on liikeidea. Sen laatu määrittelee pitkälti joukkorahoitustarinan menestysmahdollisuudet.  

Vaikka joukkorahoitusta saaneet hankkeet olisivat hyvinkin erilaisia, onnistujien tarinakonsepteista voi löytää yhtäläisyyksiä:
 
Myö Hostel (Mesenaatti)
"Tule mukaan rakentamaan Helsingin mahtavinta boutique-hostellia, joka työllistää kehitysvammaisia osaajia. Myö perustetaan hostelli, jolla on väliä!"
Haku päättyi viime lauantaina, tulos 40 041 euroa.

Invesdor (Invesdor)
"Invesdor on ensimmäinen joukkorahoitusalusta, jolla on MiFID-tason toimilupa rahoitusvälineiden, kuten joukkorahoitettujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen, liikkeeseenlaskuun. Aiomme uudelleenmääritellä Euroopan vaihtoehtoisrahoitusympäristön."

Marita Huurinainen (Invesdor)
"Described as the most exciting Finnish fashion brand, Marita Huurinainen is known for WILD, the only ethical wild fur and leather concept, and WAVE, a patented wooden design shoe. The brand is rapidly growing sales around Europe, the U.S., and Asia."

Finnwatchin veroparatiisi-tutkimus (Mesenaatti)

”Panama-tietovuodossa kärähtänyt Nordea on vasta jäävuoren huippu. Rahoita tutkimushanketta ja auta meitä paljastamaan verovälttelyyn osallistuvat pankit, verokonsultit ja -juristit.”


Sami Huhtala
P.S. Jos etsit tarinan kirjoittajaa, voi pyytää arviotani työstä tämän lomakkeen välityksellä.
Muu tarjontani: Tulostien viestintäpalvelut.

Posti haravoi mediamillit. Mitä siitä seuraa?

Nappaan palstan avajaisaiheeksi Postin, jonka tiedotus on piristänyt yritysuutisia keväästä alkaen. Viimeksi Posti säväytti viikko sitten haravointipalvelullaan, joka oli jatkoa keväiselle ruohonleikkauspalvelulle.

Uudet avaukset ovat herättäneet hämmennystä ja naureskelua, mitä ei voi pitää täysin kohtuuttomana. Vaikutelma harhailusta palvelukehityksessä on kuitenkin väärä.
 

Kustin uusi hybridi?

Ruohonleikkurin takaa paistaa mainio idea. Se kirkastuu, jos katsoo yhtiön tiedotusta tarkemmin. Samalla selviää, missä tällaiset, kaikki kynnykset ylittävät uutisaiheet syntyvät.

* * *

Palataan ensin kevääseen. Posti ilmoitti 13.4. alkavansa leikata asiakkaidensa nurmikoita. Aihe muistutti läheisesti kaksi viikkoa aiemmin julkaistua aprillitiedotetta, jossa kerrottiin poneilla tehtävästä jakelupilotista.

Nyt oltiin kuitenkin tosissaan. Mahtava mediamylläkkä alkoi. Aihe eli viikkojen ajan blogeissa, keskusteluissa ja toimituksellisessa mediassa. Julkisuus oli kirjavaa, mutta Posti sai valtavasti mediatilaa, joka juttuni varsinainen juoni.

* * *

Mistä julkisuus sai alkunsa? Se näkyy Postin mediatiedotteessa, joka on julkaistu  yhtiön tiedotussivulla.

Kesäkuun 15. päivän info kertoi strategian päivityksestä vuosille 2016–2018. Tekstissä on selvä linjaus:
”Haemme rohkeasti kasvua uusista kotiin tarjottavista palveluista ja ateriakuljetuksista.”

Idea ruohonleikkuusta tuli henkilöstöltä, mutta strategian lause kertoo – olkoonkin julkaistu palvelun jälkeen – miksi se toteutui ja päätyi uutiseksi.

Yritysten julkisuudessa, kun puhutaan isosta mediahuomiosta, on yleensä kyse samasta asiasta. Uutisarvoisimmat aiheet syntyvät rohkean strategian seurauksena tehtävistä rohkeista teoista. Pelkällä viestinnän ideoinnilla on vaikea yltää samaan.

Jos aihe on uutisarvoinen, viestinnän työ on helppo. Julkisuus on taattu jo ennen tiedotteen kirjoittamista.

* * *

Digitalisaatio syö yhä Postin perinteistä toimintaa, mutta yhtiötä ei voi syyttää kangistumisesta. Tiedotteista huokuu start up -henki.  Uusia avauksia on tehty yllättävän runsaasti, vaikka yt-neuvottelut rasittavat toimintaa ja henkilöstöä.

Ruohonleikkuu on vain yksi sivujuonne Postin laajentumisessa koti- ja ateriapalveluihin. Seuraavat tiedoteotsikot antavat paremman kuvan etenemisen laajuudesta:
Posti ja Securitas aloittivat hälytys- ja vartiointipalveluihin liittyvän alueellisen yhteistyön (4.2.)
Posti toteuttaa uusia kotipalveluita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (10.2.)
Posti kuljettaa Turussa kaikki kaupungin kotiateriat (18.02.)
Postin uusien kotipalveluiden johtoon nimitettiin Petri Kokkonen (4.5.)
Posti uudistaa ruuan verkkokauppaa: ruokaostokset postin ja pakettien kanssa samalla kyydillä kotiovelle (24.5.)
Posti ottaa vahvan jalansijan elintarvikelogistiikassa Suomessa - osakekauppa logistiikkayhtiö Veinen kanssa päätökseen (10.08.)

Lisäksi on muitakin varjoon jääneitä uusia avauksia. Posti on tiedottanut mm. vertaiskaupan tavaranvaihdon pilotista sekä mahdollisuudesta tehdä konttorissa nettilaina-hakemus. Kaikkea uutta yhtiön tiedotus ei edes kerro erikseen. Esimerkiksi Pirkkalan Linnakallion logistiikkakeskuksessa tarjottavasta huonekalujen kokoomispalvelusta raportoi Aamulehti 19.8.

Postille ilmeisen merkittäviä uutisia ovat olleet jakeluaikataulujen uudistus, hiilisitoumus, verkkokauppa-hankkeet, ensimmäisen ICT- ja digitalisaatiojohtajan valinta, kansainvälisten rahti- ja logistiikkatoimintojen järjestelyt ja isot kalustohankinnat.
 
* * *

Mihin kaiken keskellä tarvitaan julkisuutta ruohonleikkuusta ja haravoinnista, vaikka niiden Postille tuoma taloudellinen hyöty on epäilemättä pieni?

Ruohonleikkuu vaikuttaa olleen helpohkosti toteutettava päänavaus ja hyvin tietoinen mediatempaus. Se on onnistunut tehtävässään. Hämmennystä syntyi, huomiota sitäkin enemmän.

Suomalaisille on nyt selvää, että Postilta voi paitsi odottaa kotirintamalla mitä vain, myös saada apua muissakin asioissa kuin jakelussa. Se ei ole vähäpätöinen seikka, kun yhtiö laajentaa  kotipalveluitaan.  Ja laajennusta on luvassa. Yle kertoi toukokuussa, että Posti pohtii jopa oman hoitohenkilökunnan palkkaamista.

* * *

Ruohonleikkuusta on matkaa hoivapalveluun, mutta mielikuvina mitattuna selvästi vähemmän kuin postinjakelusta.

Posti ansaitseekin onnittelut oivallisesta taktiikasta. Kuinka uutta toimintaa voisi näkyvämmin lanseerata – vieläpä ilman mainosbudjettia? Tehdessä on roiskunut, mutta lopullinen vaikutus kääntynee Postin selkävoitoksi.

Luvassa on todennäköisesti lisää yllättäviä palveluita. Osa niistä haihtunee myöhemmin markkinoilta, kuten start upeilla on tapana. On kuitenkin selvää, että Posti voi nousta vahvaksi tekijäksi kotipalveluissa. Se on ylivoimainen yhdessä tärkeässä lajissa.

Strategiajohtaja Sanna Ahonen kiteytti edun tiedotteessa 15.6. 
 " Me käymme jokaisen suomalaisen kotiovella viisi kertaa viikossa, ja meillä on koko Suomen kattava verkosto, jota me voimme hyödyntää uusien palvelujen tarjoamisessa."

Sami Huhtala